MUSIIKKITEATTERI
SATAMAN SATTUMAA sisältö:
Idea tulevaan musikaaliimme Sataman Sat(t)umaa syntyi, kun saimme käsiimme elokuussa 2018 Martinniemen satamassa ahtaajina sodan jälkeen työskennelleiden naisten silloin kirjoittaman runokokoelman. Käsikirjoittajamme ja ohjaajamme Juha Pörhölä päätti sijoittaa komediallisen näytelmän tarinan ajallisesti 1960-luvun alkuun .
Silloin sataman vireä puutavarakauppa teki Martinniemestä kansainvälisen paikan. Sataman ahtaajanaiset olivat tällöin edistyksellisessä asemassa Haukiputaalla tasapalkkaisuutensa vuoksi miesten kanssa. Monien naisten kiinnostus tietyssä iässä suuntautui myös ulkomaisiin merimiehiin. Samoin tanssisaleissa ja lavoilla tapahtui vallankumouksellisia muutoksia kun perinteiset tanssit, tango, valssi ja humppa, saivat kilpailijakseen varsinkin nuorison suosiman rock’n rollin.
Musikaali seuraa näistä lähtökohdista sen ajan kansainvälisen sataman tunnelmaa Haukiputaan kaltaisessa maaseutukunnassa sen autenttisissa paikoissa: mm. satama, Lehessuon kauppa, Renkaan talo ja Alakosken lava.
Sataman sattumat satuttavat, naurattavat ja itkettävät tätä satumaata!
Idea tulevaan musikaaliimme Sataman Sat(t)umaa syntyi, kun saimme käsiimme elokuussa 2018 Martinniemen satamassa ahtaajina sodan jälkeen työskennelleiden naisten silloin kirjoittaman runokokoelman. Käsikirjoittajamme ja ohjaajamme Juha Pörhölä päätti sijoittaa komediallisen näytelmän tarinan ajallisesti 1960-luvun alkuun .
Silloin sataman vireä puutavarakauppa teki Martinniemestä kansainvälisen paikan. Sataman ahtaajanaiset olivat tällöin edistyksellisessä asemassa Haukiputaalla tasapalkkaisuutensa vuoksi miesten kanssa. Monien naisten kiinnostus tietyssä iässä suuntautui myös ulkomaisiin merimiehiin. Samoin tanssisaleissa ja lavoilla tapahtui vallankumouksellisia muutoksia kun perinteiset tanssit, tango, valssi ja humppa, saivat kilpailijakseen varsinkin nuorison suosiman rock’n rollin.
Musikaali seuraa näistä lähtökohdista sen ajan kansainvälisen sataman tunnelmaa Haukiputaan kaltaisessa maaseutukunnassa sen autenttisissa paikoissa: mm. satama, Lehessuon kauppa, Renkaan talo ja Alakosken lava.
Sataman sattumat satuttavat, naurattavat ja itkettävät tätä satumaata!
LUOKATON, VALLATON VALLANKUMOUS (2019)
Käsikirjoitus, sävellys ja ohjaus Juha Pörhölä
Ensi-ilta 10.5.2019 Teatterikuoppa, Haukipudas
HTN:n kolmas uusi suomalainen musikaali on pohjalaiseen asumalähiöön sijoittuva satiiri maailman vääryyksistä ja epäoikeudenmukaisuudesta kärsivistä 9 naisen ja 5 miehen toivottomasta yrityksestä aloittaa kapina tunkeutumalla purkutuomiolla olevaan työväentaloon kapakkaillan jälkeen. Kyllästyneinä miesten suuriin puheisiin ja saamattomuuteen, naiset aloittavat toiminnan, johon miehet sitten omien ”tarpeittensa” saattelemana yhtyvät. Neljän miehen bändi osallistuu teokseen näyttelijöinä.
Neljän uteliaan lapsen liityttyä seurueeseen, muuttuvat aikuisten aluksi itsekkäät ajatukset vallankumouksen päämääristä: Raha ja poliittinen valta eivät halua ja eivät ehkä enää pysty pelastamaan maapalloa tuholta. ”Itse tästä vielä selvitään. Entäs tulevat sukupolvet!”
Tarinassa käydään läpi Suomen ja maailman historiaa läpi musiikilla, johon kohtaukset kulminoituvat. Sävellykset (16 kpl) ovat pääosin Juha Pörhölän ja teksteinä lisäksi mm. Eino Leinon Väinämöisen Laulu, Kössi Kaatran Nuku, nuku nuppuni, Matti Rossin Minä laulan himmeille päiville, Martti Pulakan Metsälle on miehen mieli ja Salme Vuorisen Lasten marssi. Ainoa cover-biisi on Oskar Merikannon Nälkämaan laulu. Teatterin näyttelijältä Kaija Isojämsältä on teoksessa yhden laulun sanoitus ja kolme sanoitettua ja sävellettyä laulua.
Musikaalin harjoitukset aloitettiin syksyllä -17. Musiikki on vaativaa 1-5-äänistä laulua koreografioineen. Näyttelijät, joista puolet on ensikertalaisia, ovat lavalla koko ajan ja lapsetkin yli puolet musikaalista. Meille tämä on suuri haaste niin taiteellisesti kuin taloudellisestikin.
Käsikirjoitus, sävellys ja ohjaus Juha Pörhölä
Ensi-ilta 10.5.2019 Teatterikuoppa, Haukipudas
HTN:n kolmas uusi suomalainen musikaali on pohjalaiseen asumalähiöön sijoittuva satiiri maailman vääryyksistä ja epäoikeudenmukaisuudesta kärsivistä 9 naisen ja 5 miehen toivottomasta yrityksestä aloittaa kapina tunkeutumalla purkutuomiolla olevaan työväentaloon kapakkaillan jälkeen. Kyllästyneinä miesten suuriin puheisiin ja saamattomuuteen, naiset aloittavat toiminnan, johon miehet sitten omien ”tarpeittensa” saattelemana yhtyvät. Neljän miehen bändi osallistuu teokseen näyttelijöinä.
Neljän uteliaan lapsen liityttyä seurueeseen, muuttuvat aikuisten aluksi itsekkäät ajatukset vallankumouksen päämääristä: Raha ja poliittinen valta eivät halua ja eivät ehkä enää pysty pelastamaan maapalloa tuholta. ”Itse tästä vielä selvitään. Entäs tulevat sukupolvet!”
Tarinassa käydään läpi Suomen ja maailman historiaa läpi musiikilla, johon kohtaukset kulminoituvat. Sävellykset (16 kpl) ovat pääosin Juha Pörhölän ja teksteinä lisäksi mm. Eino Leinon Väinämöisen Laulu, Kössi Kaatran Nuku, nuku nuppuni, Matti Rossin Minä laulan himmeille päiville, Martti Pulakan Metsälle on miehen mieli ja Salme Vuorisen Lasten marssi. Ainoa cover-biisi on Oskar Merikannon Nälkämaan laulu. Teatterin näyttelijältä Kaija Isojämsältä on teoksessa yhden laulun sanoitus ja kolme sanoitettua ja sävellettyä laulua.
Musikaalin harjoitukset aloitettiin syksyllä -17. Musiikki on vaativaa 1-5-äänistä laulua koreografioineen. Näyttelijät, joista puolet on ensikertalaisia, ovat lavalla koko ajan ja lapsetkin yli puolet musikaalista. Meille tämä on suuri haaste niin taiteellisesti kuin taloudellisestikin.
Haukipudas laulaa – tapahtuma
Teatterimme on suunnitellut pitkään yhteislaulutilaisuuksien järjestämistä Ruotsin Allsång – tyyliin. Yhteistyökumppanien löytäminen on sujunut hyvin ja ensimmäisen lauluilta on Haukipudaspäivien organisaation tukemana 9.11.2019 klo 18 Haukiputaan Heiton talolla.
Mikäli tilaisuus saa yleisön lämpiämään, jatkuu toiminta keväällä 2020 ainakin kerran sisätiloissa. Ensi kesäksi olemme neuvotelleet Onnelan organisaation kanssa mahdollisesta kolmesta ulkoilmassa tapahtuvasta laulutapahtumasta.
Lauluohjelmaa säestää teatterimme mainio 4-henkinen bändi (koskettimet, kitara, basso ja rummut) ja teatterimme laulajat vetävät yleisöä mukaansa perinteisiin ja myös iskelmällisiin suosikkikappalaisiin. Joskus tilaisuuksissa voi olla vetäjinä myös yllätysvierailijoita. Yleisö voi jättää myös laulutoivomuksensa seuraavaa kertaa varten.
Laulut uusiutuvat joka tilaisuudessa ja perimme yleisöltä vain 5 €/laulaja sanavihkosesta. Kuhunkin tilaisuuteen harjoittelemme solistien ja orkesterin kanssa aina uusia kappaleita.
Teatterimme on suunnitellut pitkään yhteislaulutilaisuuksien järjestämistä Ruotsin Allsång – tyyliin. Yhteistyökumppanien löytäminen on sujunut hyvin ja ensimmäisen lauluilta on Haukipudaspäivien organisaation tukemana 9.11.2019 klo 18 Haukiputaan Heiton talolla.
Mikäli tilaisuus saa yleisön lämpiämään, jatkuu toiminta keväällä 2020 ainakin kerran sisätiloissa. Ensi kesäksi olemme neuvotelleet Onnelan organisaation kanssa mahdollisesta kolmesta ulkoilmassa tapahtuvasta laulutapahtumasta.
Lauluohjelmaa säestää teatterimme mainio 4-henkinen bändi (koskettimet, kitara, basso ja rummut) ja teatterimme laulajat vetävät yleisöä mukaansa perinteisiin ja myös iskelmällisiin suosikkikappalaisiin. Joskus tilaisuuksissa voi olla vetäjinä myös yllätysvierailijoita. Yleisö voi jättää myös laulutoivomuksensa seuraavaa kertaa varten.
Laulut uusiutuvat joka tilaisuudessa ja perimme yleisöltä vain 5 €/laulaja sanavihkosesta. Kuhunkin tilaisuuteen harjoittelemme solistien ja orkesterin kanssa aina uusia kappaleita.
JUHANNUSTANSSI (2017)
Käsik. ja säv. Juha Pörhölä (muita sanoittajia myös Martti Pulakka ja Sira Airola)
Säv. ja san. myös Kaija Isojämsä
Jatkoimme v. 2015-16 alkamaamme musiikkiteatteritoimintaa. Juha Pörhölän kirjoittamaa, säveltämää ja ohjaamaa MARTINNIEMEN MARILYN:ia seurasi kesällä 2017 Iin Huilingissa esitettävä, myös hänen käsialaansa oleva JUHANNUSTANSSI.
Teatterimme jatkaa ohjaajamme luomaa amatöörimusikaaliteatterilinjaa, jossa teos dramatisoidaan, sävelletään, sovitetaan ja koreografioidaan esiintyjien taitojen mukaisesti. Jopa henkilöhahmot luodaan näyttelijöiden persoonallisuuksien vahvuuksia hyväksi käyttäen. Ohjaajamme kutsuu tyyliään ”kansankabareeksi”.
Juhannustanssi on fiktiivinen tarina joka sijoittuu historiallisesti v. 1964 kesään jossain Pohjois-Pohjanmaalla. Se on kahden nuoren rakkaustarina, jota varjostaa 60-luvun nuorten radikalisoituminen sodan aikana eläneiden vanhempiensa asenteita vastaan. ”Ryssävihaa”, upseereja, lottia, politiikkaa ja isänmaan kunniaa aletaan käsittelemään perheiden harmoniaa hajottavalla tavalla. Nuorten lukemat kirjailijat kuten mm. Mm. Väinö Linna, Paavo Rintala ja Pentti Saarikoski aiheuttavat uuden, erilaisen sukupolven kasvun maahamme. Asian vakavuudesta huolimatta näytelmä on draamakomedia, jonka tarkoitus on saada ihmiset hymyilemään, nauramaan ja itkemään onnesta.
Juha Pörhölän musiikki jatkaa Martinniemen Marilynin 1960-luvun ja vanhemman ajan tyylin linjaa. Sen ajan tyyliin sävelletty ja esitetty tanssi-, rock ja folkmusiikki täyttää näytelmän alusta loppuun. Myös musiikissa annetaan viitteitä uuden osallistuvan musiikin ja suomirokin tuloon.
Teatterin ensi kesän näytelmässä esiintyy 23 8-75-vuotiasta amatöörinäyttelijää. Osa ryhmästä on ensikertalaisia ja tulivat mukaan Martinniemen Marilynin innoittamina. Joukkoon kuuluu myös näyttelijöinä esiintyvä tarinassa olevan Kerholan kylän amatöörimuusikoista koostuva bändi.
Käsik. ja säv. Juha Pörhölä (muita sanoittajia myös Martti Pulakka ja Sira Airola)
Säv. ja san. myös Kaija Isojämsä
Jatkoimme v. 2015-16 alkamaamme musiikkiteatteritoimintaa. Juha Pörhölän kirjoittamaa, säveltämää ja ohjaamaa MARTINNIEMEN MARILYN:ia seurasi kesällä 2017 Iin Huilingissa esitettävä, myös hänen käsialaansa oleva JUHANNUSTANSSI.
Teatterimme jatkaa ohjaajamme luomaa amatöörimusikaaliteatterilinjaa, jossa teos dramatisoidaan, sävelletään, sovitetaan ja koreografioidaan esiintyjien taitojen mukaisesti. Jopa henkilöhahmot luodaan näyttelijöiden persoonallisuuksien vahvuuksia hyväksi käyttäen. Ohjaajamme kutsuu tyyliään ”kansankabareeksi”.
Juhannustanssi on fiktiivinen tarina joka sijoittuu historiallisesti v. 1964 kesään jossain Pohjois-Pohjanmaalla. Se on kahden nuoren rakkaustarina, jota varjostaa 60-luvun nuorten radikalisoituminen sodan aikana eläneiden vanhempiensa asenteita vastaan. ”Ryssävihaa”, upseereja, lottia, politiikkaa ja isänmaan kunniaa aletaan käsittelemään perheiden harmoniaa hajottavalla tavalla. Nuorten lukemat kirjailijat kuten mm. Mm. Väinö Linna, Paavo Rintala ja Pentti Saarikoski aiheuttavat uuden, erilaisen sukupolven kasvun maahamme. Asian vakavuudesta huolimatta näytelmä on draamakomedia, jonka tarkoitus on saada ihmiset hymyilemään, nauramaan ja itkemään onnesta.
Juha Pörhölän musiikki jatkaa Martinniemen Marilynin 1960-luvun ja vanhemman ajan tyylin linjaa. Sen ajan tyyliin sävelletty ja esitetty tanssi-, rock ja folkmusiikki täyttää näytelmän alusta loppuun. Myös musiikissa annetaan viitteitä uuden osallistuvan musiikin ja suomirokin tuloon.
Teatterin ensi kesän näytelmässä esiintyy 23 8-75-vuotiasta amatöörinäyttelijää. Osa ryhmästä on ensikertalaisia ja tulivat mukaan Martinniemen Marilynin innoittamina. Joukkoon kuuluu myös näyttelijöinä esiintyvä tarinassa olevan Kerholan kylän amatöörimuusikoista koostuva bändi.
MARTINNIEMEN MARILYN
KÄSIKIRJOITUS, SÄVELLYS JA OHJAUS: Juha Pörhölä
Päätin kirjoittaa fiktiivisen, historiallisen draamakomedian MARTINNIEMEN MARILYN, kun olin pyöräillyt Haukiputaan Heiton talon ohi ja lukenut Haukiputaan Työväen Näyttämön historian Haukiputaan Työosuuskunta-kirjasesta. Työosuuskunta rakensi talonsa v. 1915 ja siihen perustettiin samana vuonna silloinen HTN.
Syntymä- ja koulukaupunkini oli Varkaus, jossa tutustuin lapsuudessani 1950- 60-luvuilla samanlaiseen luokkayhteiskuntaan kuin mitä kesälomieni Haukipudas oli pienemmässä mittakaavassa. Varkaudessa oli Ahlströmin tehdas ja Haukiputaalla Martinniemen Rauma-Repolan saha. Varkaudessa pääsin tutustumaan myös Ahlströmin ”herrojen” klubiin ja Martinniemellähän oli vastaava paikka Martinhovi.
Ajallisesti sijoitin näytelmän vapusta vappuun vuosina 1966 – 67. Varkaudesta Ahlströmin tehtailta saapuu pian eläköityvä DI Rauno Tuomivirta konsultoimaan uuden kuorimon rakentamista Rauma-Repolan sahalle. Hän rakastuu taideharrastusten kautta sahan toimiston työntekijään, leskirouva Marleena Mereen.
Niinpä soppa on valmis hämmennettäväksi niin ”herrojen” kuin ”duunareittenkin” puolelta. Marleenaahan tavoittelevat myös esim. sahan ”tapulipojat”.
Tapahtumat sijoittuvat sen aikaisille paikoille kuten Rauma-Repolan toimisto, puunkuivausalue, Martinhovi, tanssipaikat Alakosken lava ja Renkaan talo, Työosuuskunnan talo ja Haukiputaan kirkko.
Työväenaatteen sanoman vappumarsseineen olen tietoisesti herättänyt henkiin näytelmässäni. Se aiheuttikin selvästi hämmennystä yleisössä ja puheita ”kylillä”. Mielestäni meillä markkinatalouden kukoistusaikana ei ole varaa unohtaa vuosisadan kestänyttä, kokonaisia sukuja koskevaa työväenliikkeen historiaa.
Kaunis rakkaustarina ja yhteiskuntaluokkien voimakkaat tunteet yhdistettyinä 60-luvun tyyliin sävellettyyn musiikkiin saanevat ihmiset pohtimaan ja keskustelemaan jälleen menneen elämänsä arvoista. Oliko aatteemme sittenkin vasta alkusoittoa turvallisen, oikeudenmukaisen ja luontoa säästävän elämäntavan rakentamiseksi?